Muistammeko enää mistä lähdimme liikkeelle?

10.3.2020

Liikkuva koulu on tuonut aktiivisuutta ja osallisuutta Kärsämäen Frosteruksen koulun arkeen. Välkkäritoiminta on jo perustoimintaa, samoin opettajien liikunnallisella täydennyskoulutuksella on vuosien jatkumo. Lähtölaukauksen Liikkuva koulu -toiminnalle antoi lähiliikuntapaikkahanke vuonna 2011. ”Liikkuva koulu on tullut osaksi arkeamme niin, että muistammeko edes enää mistä tilanteesta aikoinaan lähdimme liikkeelle”, luokanopettaja Päivi Juntunen naurahtaa.

 Frosteruksen koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa on 313 oppilasta. Liikkuva koulu -toiminta sai alkusysäyksen vuonna 2011 käynnistyneestä lähiliikuntapaikkahankkeesta. Koulun läheisyydessä olevat urheilualueet mahdollistavatkin nykyään monenlaista liikkumista. Koulun vieressä on mm. yleisurheilukenttä, hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä, frisbeegolfrata sekä talvisin hiihtolatu ja luistelualue. Koulun piha-alueelle on rakentunut lähiliikuntapaikkahankkeen myötä monipuolisia leikki- ja toimintapisteitä. Varsinkin peliareena ja hämähäkkikeinut ovat oppilaiden mieleen. Välinevarastosta voi lainata välineitä välituntiliikuntaan, samoin varaston välineet ovat kesäisin kuntalaisten käytössä. Näin on mahdollista kannustaa lähiliikuntapaikka-alueen käyttöön myös kouluaikojen ulkopuolella.

”Välkkäritoiminta on meillä jo perustoimintaa, jonka suosio jatkuu vuodesta toiseen”, kertoo luokanopettaja ja Liikkuva koulu -hankkeen vetäjänä toiminut Päivi Juntunen. ”Välkkäreiden ohjaavalle opettajalle on aina maksettu korvaus ja lisäksi välituntivalvonnoista on saanut vapautuksia, jotta aikaa voi käyttää välkkäripalavereihin ja välkkäreiden ohjaamiseen”, hän jatkaa. Frosteruksen koululla välkkäreitä on joka kevät myös kiitetty tehdystä työstä työtodistuksin ja keilausreissulla. Myös oppilaskunta on omalta osaltaan edistänyt koulun liikunta-aktiivisuutta järjestämällä esimerkiksi liikunnallisia tapahtumia. ”On tärkeää, että oppilaat saavat olla osallisia ja määritellä itse, millaiset teot tuovat hyvinvointia kouluyhteisöön. Koulussamme koetaan luonnollisena, että oppilaat ovat aktiivisesti suunnittelemassa ja järjestämässä toimintaa”, Juntunen kertoo.

Frosteruksen koululla myös opettajat olleet innokkaina mukana aktiivisemman koulupäivän kehittämisessä, vaikka toiminnallisuutta ja tauotusta voisi Juntusen mukaan olla enemmänkin oppituntien aikana. ”Yksi koulutus henkilökunnalle ei vielä riitä toimintakulttuurin muuttamiseksi, vaan meillä liikunta on ollut yksi tärkeä veso-koulutusten aihe useiden vuosien ajan. Opetuksen kehittämistä ja opettajan pedagogisen suunnittelun täydentämistä tarvitaan jatkossakin. Tärkeää on tietysti myös rehtorin tuki toiminnalle”, Päivi Juntunen toteaa. Esimerkiksi Juntusen pitämillä matematiikan tunneilla oppilailla on mahdollisuus työskentelyn lomassa tehdä liikuntatehtäviä, kuten golfin tarkkuuslyöntiä, jotta he jaksavat taas keskittyä opiskeluun. Erityisopettajana Juntunen huomauttaa, että liikunnalliset tuokiot on sovitettava opetukseen siten, että voidaan taata oppimista tukeva rauhallinen oppimisympäristö ja tunnin selkeä rakenne.

”Olen huomannut, että tavallinen tekeminen ja vuorovaikutus toisten kanssa on oppilaistakin antoisinta. Kovan uurastuksen jälkeen paras palkinto on digipelien sijaan viirinryöstö pihalla oman luokan kesken”, Juntunen toteaa tyytyväisenä.

Aukeama matikkaa ja palkinnoksi puttausta. (Kuva Frosteruksen koululta)
Lukuja liikkuen, toistoja tulee huomaamatta! (Kuva Frosteruksen koululta)