Kolme esimerkkiä koulupäivän liikunnallistamisesta

12.5.2015

Pohjois-Karjalan kouluissa on kuluneen lukuvuoden aikana toteutettu Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hankkeen myötä lukuisia liikunnan lisäämistä tukevia toimenpiteitä, joiden kokemuksia rehtorit ja opettajat ovat purkaneet ao. yhteenvedoissa.

TUHAT-hankkeen alkutaival Polvijärven yläkoululla: ”Miinukselta on suunta vain ylöspäin!”

Teksti: Katja Kajava-Huhta, rehtori, Polvijärven yläaste

Polvijärven koululla on tehty alkaneen syksyn aikana hartiavoimin töitä koulupäivän aktivoimiseksi ja liikkeen lisäämiseksi osaksi oppilaiden arkipäivää. Koulun toimintakulttuurissa onkin tapahtunut kuluneen syksyn aikana jo huomattavia muutoksia aktiivisemman koulupäivän suuntaan. Muutokset näkyvät fyysisesti lisääntyneenä aktiivisuutena koulun käytävillä ja oppitunneilla, mutta myös myönteisenä asenneilmapiirinä niin oppilaiden kuin opettajienkin keskuudessa. 
Polvijärven yläkoulun rehtori Katja Kajava-Huhta kertoo omia kokemuksiaan koulupäivän aktivoinnista ja pohtii myös syitä onnistuneen toimintakulttuurin muutoksen takana.

Toiminnallisuuden lisääminen oppitunneilla 
- Toiminnallisen oppimisen koulutukset innostivat työyhteisöämme pohtimaan oppituntien rakennetta ja muokkaamaan sitä fyysisesti aktiivisempaan suuntaan. Oli hienoa huomata, että 91 % opettajista oli toteuttanut ja raportoinut vähintään yhden koulutuksen välitehtävään kuuluneen oppitunnin aktivoinnin. Ideoiden jakamista varten tein google drive-tiedoston, minne opettajat pystyvät kokoamaan oppitunneilla toteutuneet toiminnallisen oppimisen kokeilut.

Seuraavassa muutamia onnistumisia toiminnallisen oppimisen kokeiluista:

Äidinkielen opettaja on suunnitellut jokaiselle oppitunnille toiminnallisen osion. Tämä vaatii opettajalta usein etukäteisvalmisteluita, esimerkiksi sanaluokkakortteja tai moduskortteja. On kuitenkin hyvä muistaa, että samoja materiaaleja voi hyödyntää jatkossakin, kun suunnittelee materiaalit hyvin ja kerää ne systemaattisesti talteen.
”Olen ollut samanaikaisopettajana yhden luokan mukana useita tunteja viikossa ja on ollut silmiinpistävää, kuinka keskittyneesti tämän luokan oppilaat työskentelevät äidinkielen tunneilla. Kun he tietävät, että joka tunti tulee jotakin toiminnallista, niin he tekevät levollisesti ja purnaamatta ne osiot, jotka vaativat paikallaan istumista ja hiljaista työskentelyä”.

Kotitalouden opettaja oli aiemmin aina ajatellut, että ei haittaa, että 7.-luokkien teoriatunti on perinteistä istumatyöskentelyä vaativa tunti, koska kaksi muuta tuntia on aktiivista tekemistä. TUHAT-hankkeen innostamana kotitalouden opettaja muutti teoriatunnit työpistetyöskentelyksi. Hän mm. rakensi pahvilaatikosta jääkaapin ja oppilaat sijoittavat ”elintarvikkeet” konkreettisesti oikeille säilytyspaikoilleen, sen sijaan, että täyttäisivät vain monisteen kylmätuotteiden säilyttämisestä. 

Musiikinopettaja muutti soitto- ja laulukäytännöt: istua saa vain rumpuja tai pianoa soittaessa, muutoin seistään. Aluksi oppilaat vastustivat, mutta käytäntö arkipäiväistyi.

Taukoliikunta oli yksi osa toiminnallisen oppimisen koulutusta ja saimme siitä hyviä uusia ideoita sen toteuttamiseen. Taukoliikuntaa onkin toteutettu innokkaasti koulussamme syksyn aikana. Paras palaute taukoliikunnasta on tullut lukion pitkän fysiikan opiskelijoilta: ensimmäisen taukoliikunnan jälkeen, opiskelijat olivat itse pyytäneet, että tehdään jokaisella oppitunnilla taukojumppa sillä kohtaa, missä siirrytään teoriasta tehtäviin!

Välkkäritoimintaan koulutettiin keväällä kahdeksan 8.-9.-luokkalaista välkkäreiksi. Osa välkkäreistä on myös tukioppilaita. He alkoivat vetää välkkäritoimintaa elokuussa luokittain kolmelle 7.-luokalle, jakovastuut on sovittu välkkäreiden kesken. Haasteena on, että toimintaa koordinoi rehtori, jolla on aika monta rautaa tulessa muutenkin. Ensimmäisenä ”lajina” oli lentopallo, joka osoittautui aika haastavaksi, vaikka luokka jaettiin pieniin porukoihin syöttely- ja sormitteluharjoituksiin. Huomattavasti paremmin onnistuttiin norsupallossa ja tällä viikolla on siirrytty polttopallon eri sovelluksiin. Oppilaista on mukavaa, että välkkäreihin on osallistunut musiikinopettaja, erityisopettaja ja rehtori. Aikuiset eivät ota vetovastuuta toiminnasta vaan osallistuvat pelaamiseen oppilaiden kanssa. 

Ennen syyslomaa oli välkkäriturnausviikko, jossa luokkien joukkueet ottivat mittaa toisistaan välkkäreiden kehittelemässä käsipallossa. Pallo kädessä ei saanut liikkua, kontaktia sai ottaa enemmän kuin mitä liikuntatunnilla. Välkkärit toimivat itse tuomareina. Ottelut pelattiin koulun aulassa tiililaattalattialla. Oli tietoinen päätös, että pelit pelataan aulassa, koska siten tunnelma ja kannustus saadaan kohdilleen. Turnauksen voittajaluokka mitteli lopuksi opettajien kanssa.

Fyysinen aktiivisuus KiVa-tunneille
Polvijärven yläasteella KiVa-tunteja on 7.-luokille säännöllisesti kerran kuussa ja muille luokka-asteille kerran lukukaudessa. Monet KiVa-opeparit ottivat myös KiVa-tuntien ohjelmaan fyysistä aktiviteettiä. Toiminnallista pedagogiikkaa soveltaville KiVa-tunneille se loksahtaa luontevasti.

Kehitettävää 

  • huolehdittava ettei toiminnallisuuden lisääminen jää vain yksittäisten opettajien innostukseksi
  • tarvitaan jokaiselle luokalle LOOP-oppilaita, jotka huomauttavat oppitunnilla, että on istuttu 30 min putkeen
  • välkkäreille kehitettävä yläkouluun soveltuvia liikuntamuotoja, jotka eivät ole liian haastavia liikunnallisesti, jotta kaikkien osallisuus säilyy myönteisenä
  • rekrytoinnissa muistettava kysyä miten opettaja huomioi fyysisen aktiivisuuden oppitunnin aikana ja onko innostusta osallistua esimerkiksi välituntiliikuntaan
  • liikkuvia opettajankokouksia ei ole onnistuttu järjestämään: liitetiedostojen määrää pitäisi pystyä radikaalisti vähentämään

Suhmuran oppilaat liikkeessä

Teksti: Suhmuran koulun opettajat

Olemme täällä Suhmuran koulussa mukana TUHAT-hankkeessa, joka pyrkii lisäämään lasten liikkumista koulupäivän aikana. Näin yritämme nyt täällä koulussa tehdä yhä enemmän! Toki jotain liikunnallista tarjontaa on ollut ennen hankettakin, mutta varsinkin oppituntien ja välituntien yhteyteen on yritetty lisätä toiminnallista/liikunnallista touhua.

Oppilaista koulutettiin viime lukuvuoden aikana välkkäreitä, jotka ovat toimineet tehtävässään erittäin innokkaasti. Välkkärit pitävät liikuntaleikkejä ja -pelejä ruokavälituntisin. Pari viikkoa sitten välkkärit saivat myös vinkkejä ”talviliikuttamiseen”, kun heille pidettiin talvivälkkärikoulutus. Myös luokkiin on hankittu perusliikuntavälineitä, joita jokainen voi halutessaan käyttää välituntisin.

Jokainen opettaja on saanut koulutusta ja vinkkejä koulupäivän toiminnallistamiseen ja toteuttanutkin niitä enemmän tämän lukuvuoden aikana. Kaikilla luokilla on omia toiminnallisia tuokioita tai tunteja, jotka parhaiten sopivat kunkin luokan opiskeluun ja aikatauluihin. Ekaluokkalaiset ovat mm. hyppineet joka päivä niin monta tasahyppyä, kun on ollut koulupäiviä. Jotkut luokat pääsevät hyvin sujuneiden oppituntien päätteeksi kymmeneksi minuutiksi saliin, isommat oppilaat kiertävät koulun lähellä olevan pururadan kävelylenkkinä viikoittain muulla kuin liikunnan tunnilla jne. Syksyllä vietettiin 0-2 luokkien leikkimielinen yleisurheilukilpailu hassujen lajien siivittämänä. Mainittakoon myös juhlapyhät, jolloin teemana ovat usein erilaiset tanssit. 

Oppilaskunnan hallitus järjestää koulussamme myös liikunnallista toimintaa. Joka vuosi perinteiksi ovat muodostuneet mm. koko koulun sählyturnaus talvella ja jalkapalloturnaus keväällä. 
Kuljetusoppilaiden odotustunteihin olemme pyrkineet myös kehittämään/ lisäämään liikuntaa. Tänä keväänä aloitamme varsinaisesti systemaattisesti odotustunneilla (sali/piha) tarjoamaan lapsille erilaisia pelejä ja leikkejä ohjattuna.

Liikuntakerhoja koulun puolesta on kolme. Yksi kerho pienimmille (1-2lk), toinen kolmos-, nelosluokkalaisille ja vielä yksi alakoulun isoimmille. Kerhoissa liikutaan sekä sisällä että ulkona monipuolisesti erilaisia leikkejä ja pallopelejä pelaillen. Koulun kerhojen lisäksi urheiluseura Suhmuran Veka pitää kahta matalan kynnyksen liikuntakerhoa iltaisin. Toinen kerhoista on tarkoitettu 0–4.-luokkalaisille ja toinen 5–9.-luokkalaisille. Kerhoissa liikutaan leikkimielellä, ja varsinkin pienten kerhossa harrastetaan monipuolisesti ihan perusliikuntaakin. (Mm. kuperkeikan harjoittelua, tasapainoilua ym. motorisia perustaitoja.) Suhmuran Veka järjestää lapsille myös kesäaikaan liikuntakerhoa ja talvella hiihtokoulua, johon voivat osallistua kaikki kaksivuotiaasta yläkouluikäiseen. Hiihtolatu kiertää koulun viereisellä pellolla ja välituntisin oppilailla on mahdollisuus hiihtää pientä lenkkiä. Kevät auringon paiste on jo motivoinut useita oppilaita hiihtolenkille. Kerhojen lisäksi he järjestävät vuosittain lasketteluretken ja tänä vuonna suunnitteilla on myös retki uimahalliin.

Uimaharjun koulu mukana TUHAT-hankkeessa

Teksti: Mika Norppa, rehtori, Uimaharjun koulu E-9

Uimaharjun koulu on yhtenäiskoulu (E-9), joka toimii Joensuun Uimaharjun taajamassa. Koulumme oppilasmäärä on tällä hetkellä noin 200 oppilaan luokkaa ja toimimme esikoulusta yhdeksänteen luokkaan asti yksisarjaisena. Opetusta yksikössämme antaa kaikkiaan 24 opettajaa, joista ns. omia opettajia on 16. Enon ja Louhiojan koulujen kanssa yhteisiä opettajia meillä on kahdeksan.

Uimaharjun koulun pitkäaikainen ongelma on ollut välituntipihojen huono kunto ja pelivälineiden ja telineiden miltei täydellinen puute. Koulun piha ei ole ollut vuosiin viihtyisä, eikä millään tapaa oppilaita liikkumaan aktivoiva. Koulumme uudisosa valmistui syksyllä 2014 juuri lukuvuoden alun kynnyksellä. Syyslukukauden aikana saimme uudisrakennuksen ohessa käyttöömme kaksi piha-aluetta, joista toinen nimettiin leikkipihaksi ja toinen pelipihaksi. Nyt koulumme pihat ovat ensiluokkaiset ja jo tällä on ollut merkittävä vaikutus oppilaiden välintuntiliikkumiseen!

Oppi- ja välituntirakenteen muutos TUHAT-hankkeen innoittamana 
Suurin muutos minkä olemme tehneet koulussamme TUHAT-hankkeen innoittamana, on oppi- ja välituntirakenteen muuttaminen liikuntaa tukevaksi. Jo vuosia oppitunnit ovat olleet koulussamme 45 minuutin mittaisia ja niitä ovat rytmittäneet tasaisesti 15 minuutin välitunnit. Koulumme oppilaista miltei puolet kuuluu koulukuljetuksen piiriin, joten päivämme rytmiä hallitsee vahvasti myös kyyditysjärjestelmä. Toisin sanoen suunnittelutyössä tuli ottaa huomioon, että koulupäivään ei saanut tulla lisää pituutta ja ruokailuvuorot tuli sijoittaa edelleen samalle aikavälille kuin aiemminkin.

Oppituntirakenteen muutostyö lähti käyntiin periaatekeskustelusta opettajien kesken eli ensimmäinen vaihe oli saada opetushenkilöstö muutoksen taakse. Keskustelussa todettiin yhteisesti, että koulupäivään halutaan saada yksi pitkä liikunnallinen välitunti kaikille koulumme oppilaille. Yhteinen kokemus myös oli, että koulumme oppilaat liikkuvat välituntisin aivan liian vähän ja tämä ongelma kulminoitui etenkin yläkouluoppilaidemme kohdalla.

Tämän jälkeen ryhdyin työstämään ajatusta eteenpäin. Valmistelin opettajakunnalle kolme erilaista vaihtoehtoa uudeksi päivärakenteeksi. Näistä opettajat saivat keskustelun kautta valita omasta mielestään parhaan vaihtoehdon. Kaikki vaihtoehdot pitivät sisällään pitkän liikunnallisen välitunnin kaikille koulumme oppilaille, variaatioita löytyi lähinnä oppituntirakenteesta ja ruokailurytmityksestä. 
Parhaaksi valikoituneessa vaihtoehdossa kaikille koulumme luokille muodostui yksi kaksoistunti ja opettajien välituntivalvontamäärä kasvoi myös hivenen. Tästä huolimatta erään opettajamme kommentti tässä yhteydessä kuului: ”No, mutta oppilaita vartenhan me tätä teemme!” eli välituntivalvontojen lisääntyminen ei noussut millään muotoa kynnyskysymykseksi. Kaiken kaikkiaan muutos otettiin innolla ja kokeilunhalulla vastaan.

Uusi välituntirakenne ja uudistuneet pihat ovat selvästi aktivoineet koulumme oppilaita liikkumaan enemmän. Selkeintä muutos on ollut yläkouluikäisissä pojissa ja tällä hetkellä pohdimmekin miten saisimme saman ikäluokan tytöt paremmin liikkeelle. Pohdinnassa on mm. erilaisten mobiilisovellusten käyttöönotto ja juuri saneerauksen alta vapautuneen liikuntasalin hyödyntäminen välituntikäytössä.

Lisätietoja TUHAT-hankkeesta Pohjois-Karjalan liikunnan nettisivuilta >> sekä hankekoordinaattori Tintti Karvoselta (tintti.karvonen@pokali.fi).