Huippu-urheilun verkostotapaaminen vahvisti yhteisiä näkemyksiä

24.4.2015

Helsingissä järjestetty huippu-urheilun verkostotapaaminen vahvisti käsitystä siitä, että valmentautumisen keskittäminen, päätoimisuuden tukeminen ja osaamisen jakaminen ovat keskeisiä tekijöitä suomalaisen menestyksen kivijalkoina.

Valo-talolle Helsingin Radiokadulle kokoontuneet 120 osanottajaa kävivät innostunutta keskustelua suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tilasta ja näkymistä.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen asiantuntija Jari Lämsä alusti päivän keskusteluja esittelemällä kansainvälistä SPLISS-tutkimusta, jossa on vertailtu eri maiden huippu-urheilujärjestelmiä toisiinsa.

– Kansainvälinen trendi on, että huippu-urheilumenestystä haetaan yhä useammassa maassa strategisilla panostuksilla kansalliseen huippu-urheilujärjestelmään, Lämsä totesi. Esikuvat tämän tyyppisestä toiminnasta ovat Itä-Euroopassa, mutta nykyisin edelläkävijöitä ovat esimerkiksi Norja, Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, Hollanti, Tanska ja Qatar.

Lämsän mukaan menestyvissä huippu-urheilujärjestelmissä yhtenäistä on mm. tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen, tehokas lahjakkuuksien kartoittaminen, huippuvalmennuksen keskittäminen, pitkän tähtäimen suunnittelu, selkeä johtamisjärjestelmä ja riittävät resurssit.

– Järjestelmät ovat viime vuosina voimakkaasti samankaltaistuneet, ja merkittävien erojen tekeminen kilpailijoihin on yhä vaikeampaa, Lämsä sanoi. SPLISS – tutkimuksen pohjalta voi kiteyttää, että Suomessa ei kannata kopioida parhaita käytäntöjä muista maista, vaan omaksua menestyvien järjestelmien keskeiset periaatteet ja soveltaa ne suomalaiseen huippu-urheilujärjestelmään.

Pienryhmäkeskustelut luotasivat suomalaista huippu-urheilumallia

Verkostotapaamisen keskusteluosioissa pureuduttiin eri lajien huippu-urheilu- ja valmennusjärjestelmiin, lajikategorioihin ja investointilogiikkaan. Pienryhmätyöskentelynä pohdittiin, kuinka suomalaisen huippu-urheilun yhteistä tekemistä, toimintatapaa ja osaamista vahvistetaan, mikä on suomalainen malli lajien huippu-urheilu- ja valmennusjärjestelmien kehittämiseen, mitä voimme oppia kansainvälisistä malleista ja mihin lajeihin ja millä perusteilla Suomessa investoidaan tulevaisuudessa.

Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön valmennusosaamisen asiantuntijan Anna Kirjavaisen mukaan päivä oli erittäin onnistunut.

– Laaja joukko suomalaisen urheilun parhaita tekijöitä ja asiantuntijoita oli koolla hyvässä hengessä. Päivän keskustelut vahvistivat yhteisiä näkemyksiämme valmentautumisen keskittämisestä, päätoimisuuden tukemisesta ja osaamisen jakamisesta. Valmennusjärjestelmät ovat parhaimmillaan työkaluja huippu-urheilukulttuurin rakentamiseen ja oli innostavaa pohtia yhdessä mitkä ovat meidän vahvuuksiamme ja missä voimme olla parempia. Toivon, että kuluvan vuoden aikana pääsemme kirkastamaan yhteistä suuntaamme strategisesta kehittämisestä ja toimenpiteistä lajien valmennusjärjestelmien kehittämisen tueksi, Kirjavainen totesi. 

Kojonkoski: Huippu-urheilu on jatkuva oppimisprosessi

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski kiteytti päivän keskustelut toteamalla, että huippu-urheilu on matka, jossa on päämääriä mutta ei päätepistettä.

– Meidän kaikkien matkoista rakentuu yhteinen suomalainen huippu-urheilun matka, joka on jatkuva oppimisprosessi. Jos onnistumme saamaan parhaat urheilijat harjoittelemaan parhaiden kanssa parhaissa olosuhteissa, vahvistaa se kilpailukykyämme ja parantaa yhteisesti meidän kaikkien menestysmahdollisuuksiamme, Kojonkoski summasi.


Katso verkostotapaamisen videot tästä linkistä

Tutustu verkostotapaamisen materiaaleihin tästä linkistä

Päivän tapahtumia kommentoitiin myös Twitterissä hashtagilla #huippu_urheilu