Urheiluseurojen verotusta koskevia käytäntöjä

27.3.2012

Useille urheiluseuroille on tullut verotuspäätöksiä vuodelta 2010, joissa tulkinta seurojen tekemästä myynti- ja talkootyöstä on kiristynyt. Verottajalle on lähetetty urheiluseurojen suoria kysymyksiä eri asioista. Jutussa ovat myös vastaukset niihin.

Huomioitavaksi myös sellainen seikka, että esim. koulujen toimintaan liittyvien   leirikoulujen kustannuksiin suoritettava myyntityön verotuskohtelu eroaa urheiluseurojen vastaavasta.

Verottajalle on lähetetty urheiluseurojen suoria kysymyksiä eri asioista. Alla ovat myös vastaukset niihin.
Linkki Internet-sivuille, jossa on lyhyesti kerrottu yhdistyksen ja säätiöiden verotuksesta. http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Yhdistys_ja_saatio/Tuloverotus.

Talkootyö

  • Miten talkootyö määritellään verotuksen näkökulmasta?
  • Ovatko talkootuotot koko joukkueen "omaisuutta"?
  • Osa osallistuu talkoisiin ja osa ei. Ne jotka eivät osallistu talkoisiin, velvoitetaan maksamaan joukkueelle tietyn suuruinen maksu. Meneekö jokin pieleen?
  • Niille, jotka osallistuvat talkoisiin, "korvamerkataan" osa talkootuotosta ja käytetään esim. kuukausimaksun pienentämiseen. Meneekö jokin pieleen?
  • Henkilö kuuluu joukkueen taustahenkilöihin. Hänen lapsensa joukkueen kuukausimaksu on pienempi kuin muiden tai sitä ei ole lainkaan? Meneekö jokin pieleen?

Näihin kysymyksiin löytyy kattavasti vastauksia talkootyö-ohjeesta:  http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Kokonaan_ja_osittain_verovapaat_yhteisot/Talkootyon_verotus(10116) 

Lyhyesti sanottuna talkootöistä saadun hyödyn tulisi kohdistua koko yhdistyksen hyödyksi eikä sitä voi korvamerkitä vain työhön osallistuneiden hyväksi. Jos näin kuitenkin tehdään, kyse on työhön osallistuneille annettavasta veronalaisesta etuudesta.

Jos yhdistyksessä on useita joukkueita, jaostoja tmv. voidaan talkootyöstä saatu hyöty kohdistaa tällaiselle yksikölle koko yhdistyksen sijasta. Yksilöurheilija ei kuitenkaan voi olla joukkueeseen verrattava taho.

Myyntitoiminta

Onko talkootyönäkin tehty myyntityö veronalaista tuloa?
Paljonko on verotettava osuus ja miten määräytyy maksettava vero esim. karkki-, sukka-, raketti-, joulukuusi-, tms. -myynnistä vai meneekö se bruttomyynnin  mukaan?

  • Mainosjakelu
  • Voidaanko talkoomyyntityö lisätä kuluksi (esim. 10 €/t/myyjä/jakaja/työntekijä)?
  • Tietyt yhteistyökumppanit maksavat myynnistä aiheutuneen talkootyön korvauksen kokonaismyynnistä mistä on vähennetty ostot ja myyntikulut. Erotus on kokonaan tai tietyltä osin korvausta talkootyöstä. Siis joukkueet eivät itse osta ko. tuotteita vaan tekevät vain myyntityön.
  • Miten verotetaan myynnistä, joka ei tapahdu omissa tilaisuuksissa (turnaukset)?
  • Miten ne ilmoitetaan?
     

Jos myyntitoiminta katsotaan veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi, joutuu yhdistys maksamaan nettotuotosta yhteisöverokannan mukaisen tuloveron (v. 2012 alusta lähtien 24,5 %). Näin ollen bruttomyynnistä vähennetään myyntitoimintaan kohdistuneet kulut. Laskennallisia kuluja käytetyistä työtunneista ei voida vähentää, vaan kulujen tulee olla todellisia, kirjanpitoon perustuvia kuluja. Samat periaatteet pätevät mainosjakelun osalta.

Jos elinkeinotoiminnan liikevaihto ylittää 8500 € tilikaudessa, on myyjä arvonlisäverovelvollinen yleisten säännösten mukaisesti. Yleinen alv-verokanta on 23 %.
Huomio! Erityisesti joukkuelajeissa tulee huomioida, että  eri joukkueiden suorittama myyntityö sisältyy koko seuran myyntityön yhteenlaskettavaan  määrään, jolloin alv:n alaraja helpostikin ylittyy.

Jos talkootyökorvaus perustuu myyntityöhön silloin, kun yhdistys ei itse osta mitään myytäviä tuotteita, toiminta voi edelleen olla veronalaista, mutta tällöin siihen ei todennäköisesti juurikaan kohdistu vähennettäviä kuluja.

Pääsääntöisesti omissa tilaisuuksissa tapahtuva myyntitoiminta on verovapaata ja niiden ulkopuolella tapahtuvaa myyntitoimintaa arvioidaan elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella.

Elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut ilmoitetaan veroilmoituslomakkeen 6C sivun 3 alareunassa. Elinkeinotoiminnasta tulee kirjapitolain mukaan laatia lisäksi erillinen laskelma, joka on hyvä liittää veroilmoitukseen.

Julkaisut

  • Seuran seinäkalenteri (allakkatyyppinen).
  • Miten seuran / joukkueen kausijulkaisua verotetaan? Tulot yht. alle 8.500 €
  • Käsiohjelma omiin urheilutapahtumiin
  • Seuralehti

Julkaisujen (kausilehti, seuralehti) osalta verokohteluun vaikuttaa pääasiassa julkaisun jakelutapa ja sen sisältö. Julkaisuiden sisällöistä tulee pääosan olla ns. toimituksellista sisältöä, jotta niitä voidaan pitää verovapaina. Sisältö voi olla esim. yhdistyksen toiminnan esittelyä siinä mielessä, että yhdistykseen pyritään saamaan lisää jäseniä tai halutaan levittää tietoa yhdistyksen toiminnan tavoitteista tms. Julkaisut, joiden sisältö on pääasiassa (yli 50 % sisällöstä) mainoksia tms. ovat yleensä veronalaisia. Lisäksi on huomioitava, mille kohderyhmälle on julkaisu on suunnattu (jäsenille vai suurelle yleisölle).

Kalenterimyyntiin pätee pitkälle samat periaatteet kuin muihin julkaisuihin.

Urheilutapahtumien käsiohjelmat ovat verovapaita, silloin kuin itse tilaisuuskin on (tulot muodostunevat käytännössä mainoksista, koska käsiohjelmista ei yleensä peritä maksua tai se sisältyy pääsymaksuun).

Varusteet

Seuran toimihenkilölle kustannettava huomionosoitus (esim. 100 € tai ostokortti), välinekorvaus. Mikä verotonta / verollista?

Verovapaus on aina poikkeuksellista ja sen tulee perustua erilliseen säännökseen.

Tuloverolain mukaan yleishyödyllinen yhteisö voi maksaa verovapaasti
1. päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa;
2. majoittumiskorvaus;
3. matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. Matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta.

Ostokortti on rahaan verrattavissa oleva suoritus, joka on saajalle veronalaista tuloa.
Huomio! Ei työsuhteessa olevien ohjaajien ja valmentajien kohdalla tulkinta on edelleenkin sellainen, että valmennustyössä käytettävät esim. verryttelupuvut ja lenkkitossut eivät ole veronalaista tuloa.

Vastuut / Kuka vastaa?

  • Miten jälkikäteen voidaan verottaa joukkuetta, jota melko suurella todennäköisyydellä ei ole verotushetkellä olemassakaan? Varsinkin näissä isommissa ikäluokissa joukkueet vaihtuvat vuosittain lähes kokonaan. Joukkueethan eivät tuota voittoa, vaan myynnit yms. menevät sen kauden kustannuksiin. 

Yhdistys on vastuussa sille määrättävistä veroista riippumatta siitä, ovatko toimijat vaihtuneet. Verot määrätään yhdistykselle, eikä yksittäiselle joukkueelle.

  • Kun useissa kouluissa myydään näitä samoja tuotteita (sukkia , karkkeja yms) niin veroitetaanko myös kouluja kyseisestä toiminnasta? Tai luokkia? Voi olla että 9. luokkalaiset myyvät. Kuka maksaa verot jälkikäteen, kun 9. luokkalaiset ovat ihan erit kuin myyntihetkellä? Mielestäni täysin verrattavissa jääkiekkoon. Lapset vaihtuu.

Koululuokkien myyntitoiminta ei ole suoraan verrattavissa yhdistysten harjoittamaan myyntitoimintaan, koska luokkien kohdalla on kyse koulun ja sitä kautta kunnan tai kaupungin toiminnasta (koulut eivät ole itsenäisiä verovelvollisia). Kunta tai kaupunki ei ole verovelvollinen alueellaan harjoitetusta elinkeinotoiminnasta suoraan tuloverolain nojalla. Jos koululuokan myyntitoiminnan takana on vanhempainyhdistys tms., siihen sovelletaan samoja säännöksiä kuin urheiluseuroihin.

Seuroja koskevissa verotusasioissa voitte olla yhteydessä Itä-Suomen verotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan Liikuntaan:

Taloussihteeri
Satu Riepula
040 741 9834
fax (08) 311 2471
satu.riepula(ät)popli.fi