Kilot eivät pysy pyöräilijän kyydissä

6.6.2012

Vettä vihmoo Vihannissa taivaan täydeltä. Sateen säikyttäminä kantatie 86:lla kulkevat vain kumipyöräiset ja Parkkilan Pasi. - Ei sade mitään haittaa. Työpäivän jälkeen on vain piristävää käydä pyöräilemässä pikku lenkki, Pasi topuuttelee ja laskeutuu alas pyöränsä selästä.

Pikkulenkki, mikä pikkulenkki. Pasi asustaa Vihannissa ja tällä kertaa pyöränratas kulkee jo Kilpuan eteläpuolella.

- Ostin uuden pyörän neljä kuukautta sitten. Tällä viikolla matkamittariin tuli 3200 kilometriä. Alkuun parikymmentä kilometriä teki tiukkaa ja tuntui seuraavana päivänä jäsenissä. Mutta nyt menee päivässä jo 200 kilometriä, teholiikkuja iloitsee kunnon kohoamisesta.

Pasin pyöräily sai alkunsa vuosi sitten, kun mies asteli aprikoiden Oulun Hiukkavaarassa PoPLi:n kehonkoostumusmittaukseen eli hienosti sanottuna inbodymittaukseen. Eikä mittaustulos hivellyt miehen korvia pätkääkään.

- Tulos oli, että elopainoa on pituuteen suhteutettuna liikaa. Liikunnan määrä on liian vähäistä ja satunnaista. Siinä sitä oltiin kasvokkain tosiasioiden kanssa. Tuomio ei tullut puun takaa. Mies myöntää auliisti, että makea maistui, liikunta suoritettiin autoillen, eikä olotilakaan ollut mikään mieltäylentävä.

Pasi pisti itsensä ruotuun. Ruokailutottumukset laitettiin uusiksi, makean mässääminen jäi ja tilalle tuli säännöllinen ja terveellinen ruokavalio. Auto sai jäädä parkkiruutuun ihmettelemään, kun kuski suuntasi totutusta poiketen hiihtoladulle ja pyöräilemään.

- 15 kiloa on tippunut. Mutta vielä on matkaa ihannepainoon. Lukema alkaa vielä seiskalla ja kuutoseen pitää päästä, hyväntuulinen kunnonkohottaja kertoo. Kuntoremontin tehokkaimmaksi tsemppaajaksi Pasi nimeää hyvän sykemittarin.

Pyhäjokiseutu/Heli Nurkkala

 

Kuva: Heli Nurkkala