Maakunta Liikkeelle liikuttaa myös maahanmuuttajanaisia

17.12.2012

Toteutimme opinnäytetyönä kuntosaliryhmän maahanmuuttajanaisille. Ryhmä toteutui seitsemän kertaa syksyn 2012 aikana Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen kuntosalilla.

Toteutimme opinnäytetyönä kuntosaliryhmän maahanmuuttajanaisille. Osallistujia ryhmässä oli ainakin Tansaniasta, Kamerunista, Irakista, Sudanista ja Somaliasta. Osallistujista 90% oli somalialaisia. Keskimääräinen osallistujamäärä ryhmässä oli 18.  Ryhmäläisistä suurin osa oli aloittelijoita kuntosaliharjoittelussa, osa ei ollut käynyt kuntosalilla koskaan. Kaikkiaan seitsemän ryhmäkerran aikana eri osallistujia oli 45.

Maahanmuuttajanaisten tieto liikunnasta tai sen terveysvaikutuksista ei ole samanlaista kuin kantaväestöllä. Jotta maahanmuuttajanaisia voitaisiin aktivoida liikkumaan, heidän liikunnassaan tulisi painottaa terveyteen, rentoutumiseen, ja sosiaalisuuteen liittyviä asioita (1).

Maakunta Liikkeelle – hankkeeseen liittyvissä mittauksissa keväällä 2011 havaittiin tarve maahanmuuttajanaisille suunnatulle kuntosaliryhmälle. Maahanmuuttajanaisten on tutkimusten mukaan todettu olevan liikkumattomuuden riskiryhmää. Suuri osa maahanmuuttajanaisten osallistumista järjestettyyn liikuntaan tarkastelevista tutkimuksista selittää erot kulttuurillisilla ja uskonnollisilla syillä. (2).

Ryhmän suuri suosio yllätti

Ennen ensimmäistä kertaa odotimme osallistujamääräksi kymmenkuntaa maahanmuuttajanaista, mutta paikalle saapuikin kaksi kertaa enemmän innokkaita kuntosalitutustujia. Suuresta osallistujamäärästä johtuen hankimme seuraaville ryhmäkerroille lisää ohjaajia. Ensimmäisellä kerralla huomasimme, että tämän ryhmän ohjaamisesta tulee ihan erilaista kuin mihin olimme suomalaisten kanssa tottuneet. Kielimuuri aiheutti haasteita, koska kaikki ryhmäläisistä eivät osanneet puhua suomea, emmekä olleet täysin varmoja kuinka paljon he ymmärsivät suomenkieltä. Oikeiden suoritustekniikoiden näyttäminen selittämisen sijaan oli olennaista. Ensimmäisten kertojen aikana ryhmäläisiä jouduttiin ohjaamaan sanallisen ohjauksen lisäksi näyttämällä ja käsin ohjaamalla.

Ryhmäläisiä piti ohjata jämäkästi, jotta kiertoharjoitteluna toteutunut kuntosaliharjoittelumme eteni sujuvasti. Oli todella mielenkiintoista huomata se aito innokkuuden määrä, joka ryhmäläisistä huokui. Opettajamme eivät olleet ennen tätä nähneet koulumme kuntosalilla yhtä iloista ja äänekästä ryhmää. Ryhmäkertojen edetessä naiset oppivat oikeita suoritustekniikoita ja tekeminen ryhmässä oli viimeisillä kerroilla rauhallisempaa ja hallitumpaa kuin ryhmän ensikerroilla. Naiset kokivat ryhmän olleen erityisen hyvä siksi, että se oli vain naisille tarkoitettu ja ryhmässä oli paljon avuliaita ohjaajia. Naiset kertoivat saaneensa innostusta kuntosaliharjoitteluun ja osa koki saaneensa valmiuksia itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun ryhmän myötä.

Fysioterapiaopiskelija Janne Lotvonen

Fysioterapiaopiskelija Pii Pöyhtäri

 

Viitteet:

(1) Zacheus, T., Koski, P., Mäkinen, S., Naiset paitsiossa? –maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa. Liikunta ja Tiede. 2011. 48 (1), s. 63-70

(2) Walseth, K. & Fasting K. 2004. Sport as a means of integrating minority women. Sport in Society 7 (1), 109–129.