Aavistus asennetta, hyppysellinen hanketta ja tahtotila toiminnallisuuteen

15.12.2011

Liikkuva koulu –hankkeen toinen toimintavuosi on likimain puolimatkassa. Kaksivuotinen pilottihanke koulun toimintakulttuurin kehittämisessä toiminnallisempaan suuntaan alkaa olla kevättä vaille valmis.

Hankkeen päättyessä rahoitus loppuu ja ilmoille heitetään kysymys: Loppuuko toimintakin? Riippuu varmasti paljolti siitä, onko hanke rakennettu rahoitusosuudella, vai onko rahoitus vain antanut lähtösysäyksen toimintakulttuurin muutokselle.

Mitä tavoitellaan?
Hankkeen tavoitteeksi asettama ”tunti liikuntaa koulupäivään” on arvokas asia. Tässä on hyvä nostaa esille se tosiasia, että kohteena on erityisesti passiiviset – vähän liikkuvat lapset ja nuoret. Tavoitetta toteutettaessa emme voi suojautua sen ajatuksen taakse, että kyseessä on ainoastaan liikuntatunnit. Liikunnan oppiaineen 2 vuosiviikkotuntia tuo n. 76 tuntia liikuntaa lukuvuoteen. Tutkitusti yhden liikuntatunnin keskimääräinen liikkumisaika on n. 30min. Loppu kuluu suihkussa, kuuntelemassa ohjeita ym. asioissa. Aktiivista aikaa jää nopeasti laskettuna n. 38 tuntia – koko lukuvuonna! Taitojen oppimisen kannalta jokainen ymmärtää oppilaiden (ja opettajien!) haastavat olosuhteet.

Mitä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi?
Oppilas viettää aikaa koulussa keskimäärin n.20-25 tuntia viikossa.  Välitunnit kuuluvat olennaisena osana koulupäivään – parhaimmillaan odotettu hetki oppilaiden keskinäistä, vapaata aikaa. Koulupäivän rakennetta muuttamalla olemme saaneet päivään kaksi pidempää taukoa: 25min ja 40min, yhteensä 65 minuuttia.  Lukuvuodessa tämä tekee keskimäärin 200 tuntia. Aikamoinen määrä.

Miten tämä sitten käytetään hyväksi?
Välituntiohjaajakoulutus, jossa oppilaat koulutetaan vetämään toimintaa toisille oppilaille aktivoi varmasti niitäkin, jotka eivät ensimmäisenä välitunnin aluksi tartu sählymailaan tai palloon. Toiminta vetää puoleensa myös oppilaita, jotka eivät itse keksi tai osaa aloittaa yhteistä leikkiä.

Välituntipiha ja sen suomat mahdollisuudet sekä käytössä olevat välineet ovat merkittävässä roolissa. Koulussamme on välituntivarasto, josta oppilaat voivat käydä lainaamassa välitunneille varusteita. Myös vanhemmat voivat kuittausta vastaan lunastaa avaimen ja käyttää varastoa vapaa-ajallaan.

Miten asenteeseen voi vaikuttaa?
Viimeiseksi haluan nostaa esille suhtautumisen toiminnallisuuteen. Asiaa voi lähestyä kahden näkökulman kautta. ”Tämä toimii teillä, mutta ei varmasti meillä.” vs. ”Miten tämä voisi toimia meillä?”

Millainen on sinun asenteesi?
Ideoita, vinkkejä ja pohdintaa voit jatkaa tutustumalla sivustoon www.liikkuvakoulu.fi – sinne ne hankkeet menneet on.

Jouluisen vinkin voisin vielä antaa: Toiminnallista joulunaikaa!
Ketolanperän koulun vs. rehtori
Tapio Ala-Rautalahti

Tapio Ala-Rautalahti Liikkuva koulu -hankkeen toiminnallisen vaiheen 1.-2.9.2010 Vantalla järjestetyssä seminaarissa.