NOVA2-hankkeen kuntafoorumissa tutustuttiin harrasteliikuntaan

2.12.2019

Henna Leskinen ja Mari Ryönänkoski
Marko Savolainen
Noora Kakko
Riikka Hormu

NOVA2-hankkeen harrasteliikunnan foorumissa Raahessa kuultiin esimerkkejä nuorille suunnatusta matalan kynnyksen liikuntatoiminnasta. Illalla pohdittiin seuratoimijoiden kanssa nuorten osallistamista seuratoimintaan.

Nuorille mahdollisuus harrastaa -tapahtuma kokosi 19. marraskuuta kuntatoimijoita ja nuorten parissa työskenteleviä Raaheen. Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä nuorille suunnatun matalan kynnyksen liikunnan hyvistä malleista.

Henna Leskinen ja Mari Ryönänkoski Raahen nuorisotoimesta kertoivat Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen yhteisestä liikuntapassista nuorille ja Marko Savolainen Oulun kaupungin liikuntapalveluista esitteli nuorille kohdennettua liikuntatoimintaa Suomen liikkuvimmassa kunnassa Oulussa. Seurakoordinaattori Noora Kakko Kymenlaakson Liikunta ry:stä puolestaan toi esiin hyviä matalan kynnyksen liikuntatoiminnan malleja Etelä-Suomesta.

Nuoria on kuunneltava

Kaikissa puheenvuoroissa toistui nuorten kuuntelemisen tärkeys. Esimerkiksi Oulun kaupunki on toteuttanut 13–19 -vuotiaille suunnattua maksutonta Action-liikuntaa jo kymmenen vuoden ajan. Marko Savolainen totesi, että tässä ajassa nuorten kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet paljon.

”Perinteisten pallopelien sijaan nuoret toivovat nykyään esimerkiksi kiipeilyä, crossfitiä ja trampoliini-harjoittelua”, Savolainen kertoi.

Action-liikunta tarjoaa yli 60 tuntia ohjattua liikuntaa viikoittain. Noin 70 prosenttia Action-liikunnassa käyvistä nuorista ei muuten liiku seuroissa.

Matalan kynnyksen liikuntatoimintaa opinnäytteessäänkin tutkinut Noora Kakko painotti, että matalan kynnyksen liikuntapalveluissa erityisen tärkeää on turvallisen ja kaikki huomioonottavan ilmapiirin luominen.

”Nuoria on kuunneltava OIKEASTI. Pitää kartoittaa minkälaista toimintaa nuoret haluavat ja olla valmis muuttamaan toimintamalleja ja sisältöjä toiminnan aikana”, hän tiivisti.

Kunnalla keskeinen rooli koordinoinnissa

Noora Kakko nosti esiin kuntien roolin harrasteliikunnan keskeisenä mahdollistajana ja koordinoijana. Helsingin kaupunki toteuttaa matalan kynnyksen toimintaa moniammatillisesti ja toimialarajat ylittävästi, yhden luukun periaatteella.

”Kaupunki koordinoi toimintaa, järjestää tilat ja toteuttaa toiminnan viestintää”, Kakko kertoi.

Kohdennettujen liikuntapalveluiden tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat paikalliset liikuntaseurat, jotka vastaavat liikuntatoiminnan toteutuksesta ostopalveluna.

Myös Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen yhteisen liikuntapassin taustalla on liikuntatoimen ja nuorisotoimen tiivis yhteistyö. Samoin seurat ja liikunta-alan yritykset ovat mukana tuottamassa palveluita.

Nuoret mukaan myös seuran toimintaan

Harrasteliikunnan teemalla jatkettiin myös urheiluseuroille suunnatussa tilaisuudessa, jossa Riikka Hormu Suomen Voimisteluliitosta herätteli ajatuksia nuorten osallistamisesta seuratoimintaan ja kertoi liiton Nuvo-toiminnasta.

Hormu totesi, että urheiluseura on yksi parhaimmista kasvuympäristöistä. Seura tarjoaa nuorille harrastamisen lisäksi paljon muitakin toimintamahdollisuuksia, kuten talkootyötä, ohjaamista ja some-tilien päivittämistä.

”Seuroissa voi kartuttaa myös työelämän kannalta merkittäviä taitoja” Hormu muistutti.

Seuran nuorisotoimintaa suunniteltaessa kannattaa tehdä lähtötilanteen analyysi, jossa kartoitetaan seuran ja sen toimijoiden ikärakennetta sekä sitä, miten nuoret voisivat olla mukana toiminnassa. Hormu kannusti ottamaan nuoria mukaan myös seurojen johtokuntiin.

”Nuoret ovat suuri potentiaalinen vapaaehtoisjoukko ja moni lähtisi mukaan toimintaan, jos vain kysyttäisiin!”