Onnea ja hämmennystä – havaintoja hallitusohjelmasta

29.5.2015

Sanotaan se heti aluksi: Juha Sipilän hallitusohjelmassa on paljon sellaista, joka ei ilahduta allekirjoittanutta lainkaan. Sitkeän työn, laajojen verkostojen sekä sparraavan ja kannustavan yhteisön yhteisenä tuloksena ohjelmassa on kuitenkin muutama kohta, jotka saavat aikaan hyvän olon tunteen – työ ei ole mennyt hukkaan, hallitus haluaa lisätä liikettä kaikkien suomalaisten arkeen. Kiitän lämpimästi hallitusneuvottelijoita ja kaikkia muita asiaan vaikuttaneita siitä, että tekstistä löytyy liikunta- ja urheiluyhteisön keskeisiä tavoitteita.

Hallitusohjelma sisältää monia meidän kannaltamme keskeisiä asiakokonaisuuksia ja paljon tarttumismahdollisuuksia, mutta myös muutamia huolta herättäviä asioita ja useita epämääräisiä kirjauksia, jotka voivat vielä vaikuttaa suuntaan tai toiseen.

Liikunta on kirjattu hallitusohjelmaan hyvinvoinnin edistäjänä ja koulutusta uudistavana työkaluna. Lisäksi tekstissä on kirjauksia vapaaehtoistoiminnan helpottamisesta, normien purkamisesta ja sääntelyn vähentämisestä. Nämä kaikki ovat olleet Valon, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteisen hallitusohjelmavaikuttamisen agendalla.

Vaikuttamistyötä jatketaan Valo-Olympiakomiteassa pyrkimällä kesän aikana tarkentamaan ja laajentamaan toimintasuunnitelmatekstiin tulevia kirjauksia. Haluamme, että kolme kärkiteemaamme (lisää liikettä, menestyvä huippu-urheilu ja elinvoimainen kansalaistoiminta) tulevat tasapainoisesti esiin toimintasuunnitelmassa. Kun kilpailukyky, elinvoima ja hyvinvointi lisääntyvät, koko Suomi hyötyy.

Hallitusohjelmassa on viisi strategista tavoitetta, joiden alla on kärkihankkeita. Kahdessa kärkihankkeessa on liikunta mukana erikseen mainittuna. Kirjauksia, joihin liikunta sopisi luontevasti mukaan, on helppo löytää muistakin kärkihankkeista. Toivottavasti niihin päästään kiinni toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa. Kirjaukset ovat ylipäätään kautta koko ohjelman hyvin väljästi muotoiltuja. Ne antavat hyvän mahdollisuuden tarkennuksille toimintasuunnitelmassa.

Liikuntaa sisältävät kärkihankkeet

Koulutus ja osaaminen -tavoitteen alla on uusien oppimisympäristöjen kärkihanke, jossa liikunta on keskeisesti mukana.

Hallitusohjelmatavoitevaikuttamisemme keskeinen viesti oli #tuntipäivässä, ja juuri se näkyy hienosti kärkihankkeessa: ”…nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. … Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi.”

Toivottavasti tätä kirjausta tarkennetaan esimerkiksi ottamalla laajasti urheiluseurat mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tekemiseen sekä kannustamalla yhä useampia kouluja muuttamaan toimintakulttuuriaan ja päivittäisiä rutiinejaan liikunnallisesti aktiivisempaan suuntaan. Kysehän ei ole liikuntatuntien määrän lisäämisestä, vaan koulupäivän liikunnallistamisesta. Ja toivottavasti jossain vaiheessa koko yhteiskunta toimii samalla tavalla – jokaiselle ihmiselle joka päivä vähintään tunti fyysistä aktiivisuutta. Siinä vasta tuottavuushyppy syntyisikin, varsinainen loikka!

Terveys ja hyvinvointi -tavoitteen johdantotekstissä kirjoitetaan, kuinka yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Hallituskauden tavoitteiksi mainitaan terveyden edistämisen ja varhaisen tuen poikkihallinnollinen vahvistuminen, terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen, eri-ikäisten ihmisten vastuun omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista tukeminen, lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistuminen, järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpottuminen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen normeja purkamalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin kärkihankkeessa luvataan ”edistää kansanterveyttä, hyvinvointia ja kansalaisten liikkumista sekä vähentää eriarvoisuutta. Lisäksi toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa.” Kirjaus on kovin ympäripyöreä, mutta antaa paljon mahdollisuuksia liikuntajärjestöille ja -toimijoille. Tähän varmasti palataan vielä.

Liikunnan tuleva rooli kunnissa?

Rakennepoliittisia uudistuksia käsittelevästä tekstistä löytyy myös yhtymäkohtia liikuntaan. ”Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen … Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus.”

”Hallitus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita”. Tilojen moninaiskäytön normiesteet poistetaan ja ”luodaan edellytyksiä ottaa käyttöön olennaisesti tuloksekkaammat ja joustavammat toimintokohtaiset sekä hallinnolliset sektorirajat ylittävät palveluprosessit”. Tarkoittanee suomeksi sitä, että esimerkiksi liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen toimialojen yli tulee vaivattomammaksi? Oikein hyvä!

Liiteaineistoon on kirjattu ”kuntien toimintavapauden edistäminen”, joka koskee liikuntalain ja ulkoilulain lisäksi muun muassa kirjasto-, nuoriso-, museo, teatteri- ja orkesterilakeja.

”Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita tai suosituksissa mainittuja menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi … Toimintavapauden lisäämisen, yritysten ja kolmannen sektorin hyödyntämisen sekä normien purkamisen kautta arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen.”

Tämä herättää hämmennystä. Säädetään siis laki siitä, että kaikkia lakeja ei tarvitse enää noudattaa? Se voi olla tuhoisaa kuntatason liikunnan edistämiselle. Toisaalta se saattaa vapauttaa kunnan resursseja tarkoituksenmukaisempaan tekemiseen, kun lakisääteiset velvoitteet poistuvat. Hieman kyllä huolestuttaa, mutta ajattelen – ainakin toistaiseksi – myönteisesti ja luotan kuntien luottamushenkilöihin sekä virkamiehiin. Kyllähän he ymmärtävät, että olisi kovin lyhytnäköistä säästää hyvinvointia lisäävistä ja sairauksia ennaltaehkäisevistä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluista. Ymmärtäväthän?

Lopuksi

Rahapelijärjestelmästä ei hallitusohjelmassa sanota mitään. Tämäkin herättää hämmennystä, koska edellisen hallituskauden lopulla laaditun rahapeliselvitystyöryhmän loppuraportin keskeiset kohdat oli kaiketi tarkoitus liittää hallitusohjelman liiteaineistoon. Odotan mielenkiinnolla seuraavia askeleita – eteneekö uusi hallitus edellisellä kaudella parlamentaarisesti linjatun työryhmäraportin hengessä? Toivottavasti.

Moniin muihinkin asioihin, joista hallitusohjelmassa on ympäripyöreä maininta tai ei kirjausta lainkaan, saadaan vastaukset ilmeisesti – toivottavasti! – myöhemmin. Esimerkiksi kilpa- ja huippu-urheilua ei hallitusohjelmassa mainita kertaakaan. Liikunnan edistämisen kannalta katsoen suunta on oikea, pari keskeistä mainintaa ja niistä olen iloinen.

Nyt katse kohti toimintasuunnitelmavalmistelua. Tekstin pitäisi kuulemma olla budjettiriihessä elokuun lopulla. Hihat on kääritty ainakin Radiokadulla.

Laura Andersson, yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija, Valo-Olympiakomitea
Kirjoittajan kesään kuuluu lobbaamista ja lomailua sekoitettuna sopivassa suhteessa.

”Tunti päivässä liikuntaa” – liikunta- ja urheiluyhteisö tyytyväinen hallitusohjelman kirjaukseen 

Hallitusohjelma ”Ratkaisujen Suomi”, liitteet ja ministerien työnjako

Liite: Sekalainen listaus kirjauksia, jotka ovat liikunnan ja urheilun kannalta kiinnostavia