Uuden liikuntalain arvopohja korostui järjestöpäivän puheenvuoroissa

28.5.2015

Liikuntajärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen järjestöpäivä pidettiin Valon kevätkokouksen alla 19. toukokuuta Helsingissä. Päivään osallistui yli 150 liikunta- ja urheiluvaikuttajaa. Keskeisiä teemoja olivat uuden liikuntalain vaikutukset järjestöjen valtionavustuksiin, tiedolla johtaminen, urheilun integriteetti sekä liikunnan alueellinen kehittämistyö.

 

 

Uusi liikuntalaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015. Laki vahvistaa liikunnan poikkihallinnollista roolia ministeriötasolla. ”Läpäisyperiaatteen mukaisesti jokainen opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen virkamies koordinoi yhteistyötä eri ministeriöiden suuntaan, esimerkiksi aluehallintoon tai vapaaehtoistoiminnan säädöksiin liittyen”, kertoi johtaja Harri Syväsalmi.

Lain arvopohja on aiempaa selkeämmin määritelty: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait ovat kaikessa toiminnassa keskeisiä arvoja. Niin ikään korostuu sitoutuminen Suomea koskeviin kansainvälisiin anti-doping-, katsomoväkivalta- ja ottelutulosten manipulointia ehkäiseviin sopimuksiin. Tämä näkyy myös ohjauksessa järjestöihin päin. ”Arvioimme, kuinka järjestöt noudattavat kansainvälisiä sopimuksia ja edistävät yhdenvertaisuutta”, sanoi Syväsalmi.

Uuden liikuntalain myötä puhutaan liikuntaa edistävistä järjestöistä laajemmin, ei enää valtakunnallisista ja alueellisista liikuntajärjestöistä. Järjestöjen valtionapukelpoisuutta ja valtionavustuksen kriteereitä kuvasi ylitarkastaja Hannu Tolonen. Tavoitteena ovat riittävän yksityiskohtaiset ja selkeät kriteerit, jotta järjestöt voivat ennakoida valtionavustuksensa määrän kehitystä. Läpinäkyvämpää vuorovaikutusta luodaan järjestöjen talous- ja toimintatietoja kokoavien seurantakorttien avulla.

Tänä vuonna hakuaikaa aikaistetaan kuukaudella, jatkossa avustuksia voidaan hakea jo keväällä. Näin syksyllä saatavat ehdolliset päätökset antaisivat järjestöille pohjaa talousarvion tekemiseen seuraaville vuosille, etenkin, jos hyödynnetään Raha-automaattiyhdistyksen mallia, jossa yhdistyy näkymä tulevasta vuodesta sekä optiot kahdelle seuraavalle vuodelle.

Tutkijoiden ja järjestötoimijoiden Nexus vastaa strategisen johtamisen tietotarpeisiin

”Korkealla tietoperustalla on iso vaikutus toimintatapoihin. Nyt meillä on paljon irrallisia selvityksiä, käsisäätöä ja mututietoa. Niiden käyttöarvo on vähäinen. Selvitykset eivät liity toisiinsa, vaikka olisivat samoilta teema-alueilta. Tieto ei ole myöskään mukana käytännön toimenpiteiden kehittämisessä”, Likesin tutkija Kati Lehtonen ja KIHU:n yhteiskuntatieteiden yksikön johtaja Jari Lämsä kuvasivat nykytilannetta.

Tilanteen parantamiseksi on syntynyt Nexus – tutkijoiden ja järjestötoimijoiden yhteenliittymä. Se haluaa luoda yhteisen käsityksen tietotarpeista ja yhteyttä strategiseen johtamiseen. Meillä on paljon tietoaukkoja: Paljonko urheiluseuroja on? Paljonko urheilijoita? Paljonko on eri lajien harrastajia? Mikä on keskimääräinen tuntihinta liikuntatiloissa?

Nexuksen tavoitteena on määritellä liikunnan ja urheilun avainindikaattorit sekä strategisten tavoitteiden indikaattorit. ”Tiedolla johtamisen tavoitteena on se, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja saisimme parempaa huippu-urheilumenestystä sekä paremmin toimivat organisaatiot”, kertoi Lehtonen.

Urheilun integriteetti vahvistuu järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä

”Integriteetin käsitteeseen sisältyvät rehellisyys ja eettisyys. Sanan taustalla on integraatio, yhdistäminen. Yhdistetään toimintaa ja arvoja. Toiminnan on oltava rehellistä arvoille. Urheilijoiden ja liikkujien hyvä tarkoittaa oikeutta osallistua toimintaan ja saada arvostusta. Respect ja fair play ovat tuttuja sanapareja”, kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen johdatteli aiheeseen.

Urheilun integriteettiä uhkaavia ilmiöitä ovat Heikkisen mukaan esimerkiksi doping, syrjintä, väkivalta, häirintä, korruptio, kilpailujen manipulointi ja ylikorostunut kaupallistuminen. Niiden hillitsemiseksi ja kestävän toiminnan vahvistamiseksi on luotu sääntöjä ja eettisiä koodeja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuoreimpana esimerkkinä on Euroopan neuvoston match fixing -sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut 17 maan joukossa. Sopimus velvoittaa valtioita ja edellyttää toimenpiteitä järjestöiltä.

Suomessa seuraavana askeleena on kansallisen yhteyspisteen perustaminen. Se koordinoi jatkossa ottelutulosten manipuloinnin vastaista toimintaa ja tiedonvaihtoa ja toimii alustana yhteistyölle kansainvälisesti.

Uuden hallituksen ja urheiluministerin myötä nimitetään urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta. Sen tehtävänä on edistää urheilun eettisyyttä ja toimeenpanna kansainvälisiä sopimuksia. Neuvottelukunnan kokoonpanoon kuuluu julkisia viranomaisia, pelioperaattori Veikkaus sekä urheilujärjestöjä, joita edustavat ainakin Valo-Olympiakomitea, Pallo-, Koripallo-, Tennis- ja Jääkiekkoliitot.

”Hienoa, että olette arvottaneet asian hoitamisen tärkeäksi. Urheilijat ja pelaajat eivät ole osa ongelmaa vaan osa ratkaisua”, korosti Harri Syväsalmi.

Eettisten asioiden hallinnoinnissa käynnistyy niin ikään nykyisen antidopingtoimikunnan tehtävän laajentaminen toimeenpanevaksi organisaatioksi urheilun yleisissä eettisissä kysymyksissä, mukaan lukien ottelutulosten manipuloinnin ja katsomoväkivallan ehkäisy.

”Urheilun integriteetti on urheilun oma asia. Urheilu tarvitsee kuitenkin viranomaisten apua anti-dopingissa ja match fixingin vastaisissa toimissa. Vain yhteistyöllä voidaan ratkaista ongelmia, joihin liittyy esimerkiksi kansainvälistä rikollisuutta. Tämä on se tapa organisoitua asian hoitamiseen”, linjasi Syväsalmi.


Nelli Kuokka
Johtaja, yhteiskuntasuhteet