Hollantilaisoppia urheiluakatemiapäivillä

11.5.2015

Urheiluakatemia- ja urheiluoppilaitospäivät kokosivat satapäisen osallistujajoukon Ouluun. Avauspäivän pääpuheenvuorossa kuultiin Ingrid van Gelderin näkemyksiä Hollannin Olympiakomitean toimintamallista ja alueellisesta organisoitumisesta.

Kastellin uudessa monitoimitalossa järjestetyillä urheiluakatemiapäivillä Hollannin Olympiakomitean Ingrid van Gelder kuvasi Hollannin alueellista huippu-urheilurakennetta ja meneillään olevaa muutosprosessia hollantilaisessa urheilussa.

– Aloitimme suuren muutoksen Hollannissa vuonna 2012. Tavoitteenamme on luoda täysin oma hollantilaisen huippu-urheilun mallimme vuoteen 2024 mennessä, van Gelder pohjusti.

Van Gelderin mukaa priorisointi on ollut välttämätöntä vauhdikkaan startin mahdollistamiseksi.

– Olemme luokitelleet 33 urheilulajia eliittilajeiksi, joissa nykytoiminnan laatu mahdollistaa kansainväliselle huipulle pääsyn. Suuntamme tuen näille lajeille, ja tietysti se aiheutti aluksi keskustelua kun osa lajeista jäi tuen ulkopuolelle, mutta näillä lajeilla on mahdollisuus tulla mukaan tuen piiriin myöhemmin, jos niiden toiminnan laatu kehittyy riittävälle tasolle.

– Eliittilajien kanssa olemme rakentaneet systeemin, joka perustuu lahjakkuuksien tunnistamiselle ja alueelliselle kehitysjärjestelmälle. Aluejärjestelmä toimii linkkinä keskusjärjestöjen ja seurojen välillä ja sen piirissä on noin 6000 urheilijaa.

Van Gelderin mukaan eliittilajeilla ei ole omia erillisiä aluejärjestelmiään, vaan kaikki ovat mukana yhteisessä systeemissä.

– Menestyslajeista vain miesten jalkapallo on systeemin ulkopuolella, mutta se on Hollannissa puhdasta ammattilaisurheilua ja kaikin puolin omalla tasollaan, van Gelder valotti.

Lahjakkuudet haaviin aikaisin

Van Gelderin mukaan Hollannin järjestelmässä pyritään tunnistamaan mahdolliset arvokisamitalistit noin 8 vuotta ennen kuin he saavuttavat uransa huippuvaiheen.

– Tämä tarkoittaa yleensä 10–14-vuotiaita urheilijoita, jotka ovat juuri siirtymässä alakoulusta urheiluoppilaitoksiin. Lahjakkuuksien tunnistamiseksi olemme kouluttaneet liikunnanopettajia ja määritelleet tarkat kriteerit sille, kuka on riittävän hyvä päästäkseen mukaan ohjelman ensimmäiselle tasolle.

Lahjakkuuskartoituksen läpäisseet urheilijat pääsevät mukaan neliportaiseen putkeen, jonka jokaisessa vaiheessa urheilijoita tuetaan eri tavoin.

– Jokaisella tasolla on välitavoitteita, joiden kautta urheilijoita kuljetetaan huipulle. Luonnollisesti koulut ja oppilaitokset ovat alkuvaiheessa keskeisessä asemassa.

Järjestelmän huipputasolla ovat noin 800 huippuvaiheen urheilijaa, jotka kuuluvat lajissaan maailman 16 parhaan joukkoon.

– Meillä on sopimukset näiden urheilijoiden kanssa ja maailman kahdeksan parhaan joukkoon kuuluville maksamme käytännössä palkkaa. Systeemistä voi pudota pois ja sinne voi tulla uusia urheilijoita joka vuosi.

Myös alueilla keskitetään

Hollannin mallissa maan 7 alueella toimii 4 kansallista valmennuskeskusta ja 4 olympiavalmennuskeskusta.

– Käytännössä kaikki huippunimemme harjoittelevat näissä keskuksissa tai ulkomailla. Vastaavasti 6000 talenttiurheilijaamme ovat keskittyneet alueiden 30 oppilaitokseen.

Meillä on hyvä ote nimettyihin urheilulukioihin ja ammattikouluihin, mutta yliopistotasolla meillä ei ole riittävää järjestelmää, vaan olemme joutuneet sopimaan asioita oppilaitoskohtaisesti, ja viime aikoina olemme keskittyneet juuri tähän.

– Yritämme luoda eri toimijoiden välille tunteen yhteisestä tavoitteesta ja intohimosta. Haluamme että jokainen voi tuntea vaikuttaneensa panoksellaan hollantilaisen huippu-urheilun kehittymiseen, van Gelder kertoi.

Menestys vaatii resursseja

Van Gelderin kuvaama hollantilainen järjestelmä maksaa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa, johon veikkausvoittovaroista saadaan noin 5 miljoonaa euroa.

– Loput tulevat kunnilta, alueilta, yrityksiltä ja valmennuskeskuksilta. Olemme pyrkineet kasvattamaan budjettia yhteistyössä Olympiakomitean, alueellisten toimijoiden ja valtion välillä.

Kokonaisuudessaan Hollannin Olympiakomitea saa huippu-urheilutoiminnan pyörittämiseen vuosittain n. 45 miljoonaa euroa valtion veikkausvoittovaroista.

– Tästä suurin osa kulkee kauttamme lajeille ja alueille, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen.

Hollannin mallissa ei ole jääty rakentelemaan monivuotisia strategiapapereita, vaan käytännön toimintaan lähdetään nopeasti yksittäisten projektien kautta, joista parhaita jatketaan ja muut hylätään.

– Yritämme koko ajan uudistua, joten hankkeemme ja projektimme ovat lyhyitä ja teräviä, niillä on alku ja loppu ja ne seuraavat loogisesti toisiaan. Tästä syystä rakenne seuraa aina strategiaa. Asetamme tavoitteet ja aloitamme työskentelyn jostain yksittäisestä projektista silloin kun into ja energia ovat korkeimmillaan, sillä parhaat käytännöt ja rakenteet syntyvät tekemällä, eivät hallinnollisina toimenpiteinä, Van Gelder kiteytti.

Urheiluakatemiapäivät jatkuvat Oulussa huomenna 12.5.