Urheiluakatemioiden osaaminen selvitetty

26.1.2015

Selvityksen mukaan urheiluakatemiaverkostoihin kuuluu hyvin monenlaisia toimijoita, joiden koulutustaso, taustat ja sitoutuminen akatemiaan vaihtelevat paljon keskenään. Raportin tulokset pohjautuvat syksyllä 2014 toteutettuun kyselyyn, joka suunnattiin 21 urheiluakatemian valmentajille, asiantuntijoille ja koordinaattoreille.

 

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimiskeskus (KIHU) yhdessä Huippu-urheiluyksikön (HYU) urheiluakatemiaohjelman kanssa on työskennellyt tiiviisti viimeisen parin vuoden aikana urheiluakatemiaverkoston arviointi- ja kehitystyön parissa. Kyseinen selvitys on tämän työn tulosta.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää: 
1. minkälaisia toimijoita urheiluakatemiaverkostoon sijoittuu,
2. minkälaista osaamista heillä on, 
3. miten he sijoittuvat ja ovat sitoutuneet urheiluakatemiaverkostoon sekä 
4. mihin urheilun toimijoihin ja muille yhteiskunnan sektoreille toimijat linkittyvät.

Urheiluakatemiat vastasivat vaihtelevasti osaamisselvitykseen. Kaikkiaan verkoston vastausprosentiksi muodostui 53 ja yhteensä vastauksia tuli 494. Erilaisten vastaajamäärien vuoksi yksittäisistä urheiluakatemioista ei voida tehdä merkittäviä johtopäätöksiä, ellei vastausprosentti ole vähintään 70. Kuitenkin vastaukset antavat suuntaa siitä, minkälaista osaamista sekä millaista toimintaa urheiluakatemioissa on. Koko urheiluakatemiaverkoston osalta pystytään tekemään luotettavampia johtopäätöksiä, sillä aineisto on tältä osin jo laaja. Tämän vuoksi yhteenvedossa urheiluakatemiatoimintaa tarkastellaan vain koko verkoston osalta.

Urheiluakatemiaverkostoon sijoittuu valtavasti erilaisia toimijoita. Valmentajia urheiluakatemiatoiminnassa on noin 80 eri lajista. Asiantuntijoita, joista osa osallistuu myös valmennustyöhön, on lukuisin eri taustoin. Asiantuntijoissa on lääketieteen (mm lääkärit), kasvatuksen (mm rehtorit, opettajat, opot), ravinnon (mm ravitsemusterapeutit), fysioterapian, henkisen valmennuksen (mm urheilupsykologit, papit), testauksen ja tutkimuksen ammattilaisia jne. Urheiluakatemiaverkostolla on suuri osaamisresurssi käytettävinään. Osaajat ovat myös korkeasti koulutettuja. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon toimijoista oli suorittanut 69,2 %. Lisäksi toimijat ovat koulutusmyönteisiä ja haluavat kehittää osaamistaan. Kuitenkin valmentajien koulutuksessa on kehittämistarpeita, sillä vain 63,6 % valmentajista oli suorittanut vähintään lajivalmentajatason (III taso) koulutuksen. Lisäksi haasteena on saada toimijoiden osaaminen koko verkoston käyttöön. Esimerkiksi puolet verkoston toimijoista osallistuu lajien väliseen yhteistyöhön harvemmin kuin kerran viikossa.

Toimijat sitoutuvat eri tavoin urheiluakatemiatoimintaan. Se on myös tunnusomaista verkostomaiselle rakenteelle. Kaikkiaan urheiluakatemiaverkoston ydinkehällä toimi 30,4 % vastaajista ja 69,6 % oli puolestaan mukana verkostossa. Kiinnittyminen heijastui suoraan akatemiatoimintaan käytettyyn työaikaan, joka oli ydinkehällä selkeästi korkeampi kuin mukana verkostossa olevilla. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta toimijoita pitäisi pystyä sitouttamaan paremmin verkostoon, jolloin akatemiatyöhön käytetty työaikansa kasvaisi. Tämä mahdollistaisi tiedon paremman jakamisen, osaamisen kasvamisen ja näin yhteisen kehittämisen. Kuitenkin verkostorakenteen kehittäminen on haastavaa, sillä toimijoilla ei ole toisiinsa nähden pakottavaa asemaa (esimies – työntekijä suhde). Kehittämisen näkökulmasta urheiluakatemiakoordinaattoreilta vaaditaan taitoa sitouttaa, motivoida ja saada verkosto työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.

Valtaosa urheiluakatemioiden toimijoista työskentelee lajien parissa, joissa on kovimmat (I & II tason urheilijat) ja suurin osa näistä urheilijoista. Lajeista omaan luokkaansa nousevat niin urheilijoiden kuin toimijoiden kiinnittymisen suhteen jääkiekko, jalkapallo ja yleisurheilu. Muutenkin palloilulajit, voimistelu (rytminen voimistelu, joukkuevoimistelu ja telinevoimistelu) sekä uinti ja maastohiihto ovat vahvasti esillä urheiluakatemioissa. Suuret lajit ovatkin lähes kaikkien urheiluakatemioiden lajitarjonnassa. Pienempien lajien suhteen urheiluakatemiat eroavat toisistaan enemmän.

Urheiluakatemiaverkoston toimijat saavat toimeentulonsa useasta eri lähteestä ja vaihtelevin järjestelyin. Tärkeimmät kumppanit urheiluakatemioille ovat urheiluseurat, oppilaitokset, kunnat, lajiliitot, yritykset, urheiluopistot, alueelliset urheilujärjestöt, olympiakomitea ja lääkäriasemat. Urheiluakatemian ulkopuolisissa työtehtävissä korostuvat erityisesti valmennus, asiantuntijatehtävät (lääketiede, fysioterapia, henkinen valmennus jne) sekä opetus/koulutus. Käytännössä urheiluakatemioiden toimijat tekevät muuna työaikanaan juuri samoja työtehtäviä kuin urheiluakatemioissa. Esimerkiksi valmentajat valmentavat urheiluseuroissa samoja urheilijoita kuin aamuisin akatemiavalmennuksessa.

Tulevaisuudessa urheiluakatemiat tulee nähdä entistä vahvempina alueellisina osaamiskeskittyminä, jotka edistävät urheilijoiden arkea sekä mahdollistavat valmennuksen edelleen ammattimaistumisen ja asiantuntijapalveluiden paremman tuottamisen urheilijoille. Lisäksi lajien välisen yhteistyön tukeminen ja vahva toiminta oppilaitoksissa ja urheilijoiden kaksoisurien tukeminen korostuvat. Alueellisesti urheiluakatemiat tulisi nähdä vetureina, jotka suuntaavat urheilua johdonmukaisesti kohti alueen toimijoiden (mm urheiluseurat ja oppilaitokset) kanssa yhteisesti sovittuja tavoitteita.

Raportti kokonaisuudessaan (50 sivua): Urheiluakatemiaverkoston osaaminen, Manninen & Lämsä, 2015

Lisätietoja selvityksestä: 
Timo Manninen
Projektitutkija
040-543 9059
timo.manninen@kihu.fi
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus