Vapaaehtoisten tarve järjestöissä kasvaa, byrokratiahaasteet ratkaistava

4.12.2014

Vapaaehtoisten tarve järjestöissä on kahtena viime vuonna kasvanut ja kasvaa myös lähitulevaisuudessa, arvioivat liikunta-, nuoriso- ja sote-alan järjestöt tuoreessa selvityksessä. Sen sijaan resurssit organisoida vapaaehtoistoimintaa ovat kasvaneet vain harvoilla. Toiminnan resursseja syö myös työläs byrokratia.

Liikunta-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveysalan kolmen kattojärjestön Valon, Allianssin ja SOSTEn tänään julkistetun selvityksen mukaan vapaaehtoistoiminnan yleiskuva on myönteinen: selvässä enemmistössä järjestöistä vapaaehtoistyön määrä ja edellytykset ovat pysyneet vähintään ennallaan. Enemmistö myös uskoo kehityksen jatkuvan näin.

Vapaaehtoisten tarve kuitenkin kasvaa, mutta toiminnan organisoinnin resurssit ovat kasvaneet vain joka viidennessä järjestössä ja samalla supistuneet myös joka viidennessä järjestössä. Resurssipula vaikeuttaa etenkin mahdollisuuksia ohjata, tukea ja palkita vapaaehtoisia. Lisäksi vapaaehtoiset sitoutuvat entistä vähemmän.

Vapaaehtoisuus muuttaa muotoaan. Entistä harvempi haluaa sitoutua järjestöjen hallintoon. Kattojärjestöjen selvityksen mukaan kuitenkin byrokratia vie resursseja järjestöjen varsinaiselta toiminnalta. Esimerkiksi avustusten ja muuhun valvontaan liittyvä hallinnollinen työ kuormittaa paljon 40 %:a järjestöistä.

Päällekkäisyys, epäselvyys ja lakia tiukemmat määräykset järjestöjen kuormana

Järjestöt hyväksyvät valvonnan, joka seuraa niiden julkisesta rahoituksesta ja kannattavat avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Valvonnan ja säätelyn on kuitenkin oltava järkevässä suhteessa siitä saatuun hyötyyn. Tällä hetkellä asia ei ole näin. Mitä pienemmästä järjestöstä on kyse, sitä tärkeämpää tämä on toiminnan kannalta.

Kuormittavuutta lisäävät eri tahojen keräämän tiedon päällekkäisyydet sekä ohjeiden ja lomakkeiden epäselvyys. Avustuksia myöntävät tahot asettavat järjestöille usein tiukempia vaatimuksia kuin lainsäädäntö edellyttää esimerkiksi kilpailutuskäytännöissä, työajan seurannassa ja tilintarkastuksessa.

Hankintalain soveltaminen sekä työnantajavelvoitteisiin liittyvä hallinnollinen työ kuormittavat erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Verotuksessa kuormitusta syntyy järjestöjen yleishyödyllisenä pitämän toiminnan tulkitsemisesta elinkeinotoiminnaksi.

Kattojärjestöt yhdessä haluavat parantaa järjestöjen toimintaedellytyksiä

Kattojärjestöt Valo, Allianssi ja SOSTE ovat tehneet järjestöjen byrokratiaongelmien ratkaisemisesta esityksen ministeri Sanni Grahn-Laasosen vetämälle paremman sääntelyn työryhmälle. Järjestöjen toiminnan vahvistamiseksi tarvitaan valtioneuvostotason strategia kansalaisjärjestötoiminnasta ja toimenpideohjelma, jolla järjestöihin kohdistuvaa turhaa byrokratiaa vähennetään.

Valvontakäytäntöjä sekä hakemismenettelyjä tulee kattojärjestöjen mukaan yhdenmukaistaa ja ohjeita ja lomakkeita selkeyttää. Avustusten valvontaan tarvittava tieto on syytä koota yhteen rekisteriin, joka olisi kaikkien avustusta myöntävien tahojen käytettävissä. Alle 10 000 euron vuosiliikevaihdolla toimivat yhdistykset tulisi vapauttaa kokonaan tietyistä viranomaisilmoituksista ja vapaaehtoistoimintaan liittyviä lupia väljentää.

Järjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja byrokratiaongelmia koskeva kolmen kattojärjestön selvitys on osa vuoden 2014 Järjestöbarometria. Kysymyksiin vastasi 166 liikunta-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveysjärjestöä, joissa on yhteensä 2,6 miljoonaa jäsentä. SOSTEn Järjestöbarometri on seurannut sote-järjestöjen yhteiskunnallista roolia toimintaedellytyksiä ja haasteita vuodesta 2006.

Tutustu Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä -selvitykseen

Kolmen kattojärjestön ehdotukset paremman säätelyn työryhmälle

 

Lisätiedot

Sirpa Korkatti
Seuratoiminnan asiantuntija, Valo
044 276 7270 / sirpa.korkatti(at)valo.fi

 

Panu Laturi
Johtaja, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
050 520 8337 / panu.laturi(at)soste.fi

 

Olli Joensuu
Pääsihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi
45 139 2350 / olli.joensuu(at)alli.fi