KANNANOTTO: Seuratoiminnassa on ratkaisun avaimet liikkumattomuuden haasteeseen

20.3.2019

Seurojen, liikuntajärjestöjen, kuntien ja valtion yhteistyöllä on luotava suomalainen liikuntamalli, jossa seuratoiminta on keskeinen ratkaisu liikkumattomuuden haasteisiin. Seuroihin on luotava 5 000 uutta työpaikkaa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Lisäksi on varmistettava liikuntapaikkojen helppo ja edullinen käytettävyys. Näin seurat voivat entistä järjestelmällisemmin ja uusilla tavoilla edistää liikunnallista elämäntapaa kaikilla tasoilla.

Liikkumattomuus on miljardiluokan menetys yhteiskunnalle. Valtioneuvoston tilaaman selvityksen (2018) mukaan vähäisen liikunnan kustannukset yhteiskunnalle ovat 3-7,5 miljardia euroa vuosittain, ja ne ovat kasvussa. Fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä on valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) tärkein tavoite ensi vuosikymmenellä. Myös liikuntayhteisön tavoitteissa tulevalle vaalikaudelle korostuu liikunnallisen elämäntavan edistäminen.
 
Seuratoiminta on iso mahdollisuus liikkeen lisäämiseksi. Se on Suomen suurin kansanliike. Mukana on 1,2 miljoona ihmistä 10 000 seurassa. Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta toimii organisoidusti, kansalaislähtöisesti ja yhteisöllisesti. Seuroissa tehtävän vapaaehtoistyön arvo on laskennallisesti yli 1,5 miljardia euroa. Helsingin yliopiston tutkimuksen (2011) mukaan vapaaehtoistyön arvo nousee kuusinkertaiseksi siihen sijoitettuun summaan verrattuna.
 
Liikunnan edellytysten luomiseksi yleiskatteelliset budjettivarat on avattava. Nykymallissa liikunnan valtionrahoitus perustuu yksinomaan rahapelituottoihin. Jotta liikuntaa voidaan edistää vahvemmilla toimilla ja luoda uusia työpaikkoja seuroihin, yleiskatteelliset budjettivarat on avattava liikunnalle. Lisäksi liikuntaa ja urheilua koskevassa päätöksenteossa pitää vahvistaa poikkihallinnollisuutta. Seurojen ja järjestöjen voimakkaampi rooli liikkumattomuuden haasteeseen vastaamiseksi edellyttää entistä ammattimaisempaa, monipuolisempaa ja laadukkaampaa toimintaa.
 
Liikuntakulttuuria tulee edistää kokonaisuutena. Liikuntakulttuuri ulottuu matalan kynnyksen harrastamisesta huippu-urheiluun, ja seuroissa tämä kaikki on mahdollista. Seuratoiminnan merkitys liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa on keskeinen. Huippu-urheilu puolestaan innostaa, luo esikuvia ja opettaa hyvää kilpailua ja muita elämäntaitoja.
 
Liikuntamallin tavoite on selkeä liikkumattomuuden haittojen vähentäminen. Uuden seuratoimintaan tukeutuvan suomalaisen liikuntamallin tavoitteena tulee olla liikkumattomuuden ongelmien merkittävä vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Samalla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja uutta merkityksellistä toimintaa yhdenvertaisesti koko elämänkululle.
 
 
Helsingissä 19.3.2019
 
Suomen Olympiakomitea
Suomen Paralympiakomitea
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU
Finlands Svenska Idrott
Liikunnan Aluejärjestöt
 
 
Suomen Ampumaurheiluliitto
Suomen Hiihtoliitto
Suomen Jääkiekkoliitto
Suomen Koripalloliitto
Suomen Lentopalloliitto 
Suomen Salibandyliitto
Suomen Palloliitto
Suomen Suunnistusliitto
Suomen Uimaliitto
Suomen Urheiluliitto
Suomen Voimisteluliitto
 
 
Olympiakomitean ja liikuntayhteisön tavoitteet tulevalle vaalikaudelle: